Arvostelut -SIVUJA PÄIVITETÄÄN...

Warning: Invalid argument supplied for foreach() in /usr/www/users/paulikar/wp-content/themes/retlehs-roots-cdc3267/functions.php on line 106

• Karjalan valtionfilharmonian sinfoniaorkesteri Logomo-salissa 8.12. José Maria Moreno, kapellimestari, Pauli Kari, piano. Glinka, Rahmaninov, Berlioz.

Logomon ensimmäisestä sinfoniakonsertista vastasi upealla tavalla Petroskoista saapunut Karjalan valtionfilharmonian sinfoniaorkesteri José Maria Morenon johdolla.

Vaikka ulkona ilma kylmeni iltaa kohti, eivät soittajien sormet olleet jäässä. Mihail Glinkan näyttävä alkusoitto Ruslan ja Ludmila kulki virtuoosisesti alusta loppuun. Soitto oli rytmisesti täsmällistä. Hieno tulkinta!

Venäläiset osaavat tietysti myös Rahmaninovinsa. Pianokonserton nro 2 op. 18 solistina soitti turkulainen Pauli Kari. Pianotekstuuri konsertossa vaihtelee, mutta Pauli Karin ote dynamiikkaan pysyi läpikotaisin yhtenäisenä. Soolo-osuudet nousivat elimellisesti orkesterista.

Rahmaninov kirjoittaa taitavasti eikä mikään orkesterin sektioista nouse muiden yli. Orkesteria seuratessani huomasin yhtäkkiä, ettei kukaan muu orkesterissa soita, ja tajusin, kuinka pianon orkestraalinen tekstuuri korvasi koko orkesterin.

Vaikka salin keinotekoinen akustiikka ei tuntunut vahvistavan musiikkia erityisen havaittavasti – sen vaikutusta olisi ollut mukava verrata manipuloimattomaan tilanteeseen –, Rahmaninovin musiikki vyöryi salin yli suuren aallon tavoin sävellyksen ensimmäisistä jousiteemoista lähtien.

Hector Berliozin Fantastisessa sinfoniassa jousiston yhteisoitto ei ollut aivan niin täydellistä kuin edellisissä numeroissa. Mutta siinäkin kapellimestarin ja orkesterin yhteys oli ihailtavan herkkää. Sävellys on ollut aikanaan hyvin moderni, eikä tätä nerokasta sävellystä musiikkipiireissä katsottu hyvällä.

José Maria Morenon energia tarttui orkesteriin ja sinfonian tulkinnassa pienetkin yksityiskohdat nousivat merkityksellisesti esiin. Näistä voisi mainita vaikkapa valssiosan harppusoolot ja finaalin Dies Irae -sävelmän sonooriset vaskiosuudet.

Ensimmäisenä ylimääräisenä orkesteri soitti Sibeliuksen Finlandian, joka lähti sekin liikkeelle mahtavan energisenä. Moreno osoittautui sen myötä, hauskaa sinänsä, erinomaiseksi tenoriksi laulaessaan Finlandiasta ensimmäisen säkeistön.

Toisena ylimääräisenä kuultuun Toreadorin lauluun Bizet’n oopperasta Carmen Moreno pyysi mukaan koko yleisön. Yleisön pulssi oli tässä vaiheessa jo sen verran kiihtynyt, ettei se meinannut taputuksillaan pysytellä Morenon antamassa tempossa.

ATTE TENKANEN
Turun Sanomat 10.12.2011

 

Jätä kommentti